Edunvalvontavaltakirja

Olen viime aikoina keskustellut paljon asiakkaideni kanssa edunvalvontavaltakirjan merkityksestä sekä sen keskeisestä sisällöstä. Olen myös pariin otteeseen ollut kaupanvahvistajana tilanteessa, jossa edunvalvoja on pyrkinyt luovuttamaan edunvalvottavan omaisuutta eturistiriitatilanteessa, ja jopa lahjoittamaan edunvalvottavan omaisuutta perustuen edunvalvontavaltakirjassa mainittuun oikeuteen luovuttaa edunvalvottavan omaisuutta. Alla lyhyesti mietteitä edunvalvontavaltakirjasta. Netti on täynnä edunvalvontavaltakirjapohjia, joten en käsittele edunvalvontavaltakirjan sisältöä tässä kirjoituksessa paria seikkaa lukuunottamatta.

Edunvalvontavaltakirjalla voit valtuuttaa jonkun sinulle läheisen henkilön puolestasi hoitamaan asioitasi silloin, kun et itse enää niitä pysty hoitamaan. Mikäli et ole tehnyt edunvalvontavaltakirjaa, etkä enää itse kykene hoitamaan asioitasi on mahdollista, että sinun asioitasi hoitamaan määrätään yleinen edunvalvoja. Yleinen edunvalvoja on siis valtion virkamies, joka toimii edunvalvontatoimistossa. Itse koen mukavammaksi vaihtoehdoksi sen, että joku minut tunteva, minulle läheinen henkilö hoitaa asioitani silloin, kun en siihen enää itse kykene sen sijaan, että minulle täysin ventovieras henkilö päättäisi asioistani. Työni puolesta olen tutustunut useaan yleiseen edunvalvojaan, eikä tarkoituksenani ole moittia heitä tai epäillä heidän ammattitaitoaan hoitaa tehtäviään. Kuitenkin yksi seikka yhdistää kaikkia tuntemiani yleisiä edunvalvojia - kiire! 

Myönnettäköön, että olen useammankin kerran pysähtynyt miettimään tilannetta, jossa itse olen edunvalvottavana, eikä minulle määrätyllä yleisellä edunvalvojalla ole tosiasiallisesti aikaa pysähtyä pohtimaan juuri minun etua, vaan päätökset runnotaan yleisen kaavan mukaan maaliin, oli se sitten etuni tai ei. 

Edunvalvontavaltuutuksen sisällöstä selviää, mitä valtuutettu on oikeutettu puolestasi tekemään. Valtuutettu voi saada oikeuden vaikkapa edustaa sinua sinun omaisuuteen ja talouteen liittyvissä asioissa, tai vaikkapa henkilöön kohdistuvissa asioissa. On kuitenkin huomattava, että valtuutettu ei voi lahjoittaa valtuuttajan omaisuutta, ellei siitä erikseen ole yksiselitteisesti edunvalvontavaltakirjassa mainittu. Huomioitavaa on, että lauseke "on oikeutettu luovuttamaan kiinteää omaisuutta" ei tässä tapauksessa oikeuta valtuutettua lahjoittamaan omaisuutta, vaikkakin maakaaren mukaan lahjoitus on yksi kiinteistön luovutuksista. Mikäli valtuuttaja haluaa, että valtuutetulla on oikeus lahjoittaa hänen omaisuuttaan, on edunvalvontavaltakirjassa yksilöitävä lahjan antamisen perusteet. Valtakirjassa on siis yksilöitävä lahjan kohde, lahjan antamisajankohta ja lahjan saaja. Riittävä yksilöinti voisi olla seuraavanlainen: "valtuutettu on oikeutettu lahjoittamaan kullekin rintaperilliselleni joka kolmas vuosi rahaa 4990 euroa". Kuten saatat huomata, yksilöintiesimerkissä sivusin jo hieman perintösuunnitteluakin, joka viisaasti laaditussa edunvalvontavaltakirjassa otetaan myös huomioon. 

Toinen huomion arvoinen seikka edunvalvontavaltuutuksessa on, että eturistiriitatilanteessa valtuutetun on haettava Digi- ja väestötietovirastolta edunvalvojan sijainen toimimaan puolestaan tilanteessa, jossa eturistiriitatilanne on käsillä. Eturistiriitatilanne voi olla kyseessä esimerkiksi perinnönjaossa, jossa olet itse kuolinpesän osakas ja toisen osakkaan edunvalvoja. 

Suosittelen kaikille edunvalvontavaltakirjan laatimista nuorestakin iästä huolimatta. Edunvalvontavaltakirjan laadituttaminen ammattilaisella ei ole kallista, joten harkitsethan huolella, onko tässä oikea paikka säästää.